Ratsutilasta kokoushotelliksi
Gustavelundin ensimmäinen omistaja 1540-1558 oli Sipi Jaakonpoika, ja häntä seuranneiden joukosta löytyy arvokkaita sotilassukuja Ehrnroothista Spåreen ja De la Gardiehin. Siihen aikaan paikka tunnettiin Eggertasin ratsutilana. Gustavelund sai nimensä 1700-luvulla silloisen omistajansa, kontra-amiraali Karl Adolf Dankvardin puolison mukaan.
Ratsutilan päärakennuksen suunnitteli Engel. Alkuperäinen päärakennus paloi 1892 ja tilalle rakennettiin uusi - myös "Engelin tyyliin". Gustavelundiin tultiin komeasta, neljän muuripilarin muodostamasta portista. Siitä aukesi koivukuja, jonka päässä oli valkoinen empiretyylinen päärakennus.
1917-1930 Karl Edvard Jonsson sai Gustavelundin kukoistamaan. Laajoissa kasvihuoneissa ja puutarhassa hän kasvatti erilaisia tuotteita ravintoloita varten. 1933 varatuomari Rafael Sederholm Viola-puolisonsa kanssa aloitti hotellitoiminnan, joka jatkui vilkkaana aina 1950-luvulle asti. 30-luvulla Gustavelund olikin helsinkiläisten suosittu retkikohde.
1956 Maalaiskuntien liitto osti Gustavelundin ja siitä tehtiin kurssikeskus. Myöhemmin (1965) se vihittiin Kunnallisopistoksi.
Vanha kartano (kuvassa) purettiin 1964 ja tilalle arkkitehti Into Pyykkö suunnitteli uuden, nykyisen valkoisen päärakennuksen. Vuosien mittaan sitä on laajennettu, rakennettu erillinen hotelliosa ja rantarakennus. Vanhasta kartanosta on kuitenkin jäljellä huvimaja, joka vieläkin tarjoaa varjoisan lepopaikan Gustavelundin pihalla.